Mediatietojen mukaan viime vuonna Euroopan sähköautomarkkinat kohtasivat haasteita. Huolimatta autonvalmistajien lanseeraamasta edullisempia malleja, uusimmat alustavat tiedot osoittavat, että sähköajoneuvojen rekisteröintien määrä Euroopassa vuonna 2024 on laskenut 6 % vuoteen 2023 verrattuna, mikä on jyrkkä vastakohta sähköautomarkkinoiden kasvutrendeille Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Vielä pahempaa on, että tästä vuodesta alkaen, jos autonvalmistajat eivät saavuta EU:n keskimääräisiä hiilidioksidipäästötavoitteita, niiden on maksettava sakkoja. Tämä on osa "European Green Deal" -ohjelman toimenpiteitä. European Green Deal on lainsäädäntökehys, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja poistaa kasvihuonekaasujen nettopäästöt kokonaan vuoteen 2050 mennessä.
Nämä määräykset rajoittavat merkittävästi autonvalmistajien mahdollisuuksia myydä polttomoottoriajoneuvoja EU-maissa, samalla kun ne tasoittavat tietä puhtaiden sähköajoneuvojen kehitykselle Euroopassa. Eurooppalaiset autonvalmistajat eivät kuitenkaan tue tätä sopimusta, eivätkä maat, joissa nämä yritykset sijaitsevat. Mercedes-Benzin toimitusjohtaja ja ACEA:n (European Automobile Manufacturers' Association) puheenjohtaja Ola Källenius on lähettänyt avoimen kirjeen Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille, jossa vaaditaan tulevien sakkojen peruuttamista.
Källenius uskoo, että sakkojen määrääminen autovalmistajille, jotka eivät saavuta päästövähennystavoitteita, vaikuttaisivat negatiivisesti toimialaan. Hän väittää, että sakot voitaisiin muuten käyttää tutkimukseen ja kehitykseen, jolloin autonvalmistajat voisivat tuoda markkinoille edullisempia sähköajoneuvoja.
Källenius totesi: "Autoteollisuuden on tiedettävä, kuinka pienentää merkittäviä noudattamatta jättämisriskejä. Tässä kriittisessä muutosvaiheessa hiilidioksidipäästötavoitteiden noudattamatta jättämisestä määrättävät valtavat sakot-vievät tarvittavat varat, joita voitaisiin käyttää T&K- ja muihin investointeihin."
Hän totesi myös, että sähköajoneuvojen myynnin lasku ei välttämättä johdu vaihtoehtojen puutteesta, sillä markkinoilla on monia malleja. Hän uskoo, että "European Green Dealille on tehtävä todellisuustarkistus ja sitä on mukautettava, jotta se olisi joustavampi ja vähemmän jäykkä, mikä muuttaa autoteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisprosessin ympäristöystävälliseksi ja kannattavaksi liiketoimintamalliksi." Hän ehdotti lisäkannustimia sähköajoneuvojen myynnin edistämiseksi Euroopassa korostaen tiiviin yhteistyön tarvetta energiayhtiöiden, teleoperaattoreiden ja älykkäiden verkkoratkaisujen toimittajien kanssa.
Mikä tärkeintä, Källenius totesi tiukasti, että eurooppalaiset autonvalmistajat tukevat edelleen hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa vuodelle 2050 ja siirtymistä nolla-päästöiseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen.
Källenius lisäsi: "Toistan: EU:n autoteollisuus on edelleen sitoutunut saavuttamaan EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteet ja siirtymään nolla-päästöiseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen. Autoteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategian on kuitenkin edistettävä talouskasvua ja kilpailukykyä, ei rajoitettava sitä."
Eurooppalainen voittoa tavoittelematon-Transport & Environment -järjestö (joka lobbasi EU:ssa uusien päästösääntöjen hyväksymiseksi) on kuitenkin eri mieltä. Järjestö väittää, että useimmat autonvalmistajat eivät itse asiassa kohtaa sakkoja. Tämä johtuu siitä, että autonvalmistajat tuovat tyypillisesti markkinoille uusia malleja säännösten voimaantulovuonna (tässä tapauksessa 2025), jotka auttavat niitä saavuttamaan uudet tavoitteet.
Tästä vuodesta alkaen henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen on Euroopassa oltava alle 95 grammaa/km (aiemmin 116 grammaa/km) ja kevyiden hyötyajoneuvojen alle 147 grammaa/km. Tämä raja ei kuitenkaan ole kiinteä, ja sitä mukautetaan vuonna 2025 myytyjen autojen keskipainon sekä päästöttömien-ja vähäpäästöisten-ajoneuvojen myynnistä saatujen hyvitysten perusteella. Yrityksille, jotka myyvät tietyn määrän sähköajoneuvoja, nämä tekijät alentavat tavoitearvoja.
Esimerkiksi Mercedes odottaa henkilöautokantansa yleisen CO2-päästötavoitteen olevan 91 grammaa/km, kun Volvon tavoite on alle 90 grammaa/km ja Stellantisin alle 97 grammaa/km. Näiden rajojen ylittäminen voi johtaa 95 euron (noin 98 dollarin) sakkoihin myytyä autoa kohden jokaista hiilidioksidigrammaa kohden tavoitetta ylittävältä kilometriltä.
Transport & Environment totesi, että EU:n vuoden 2025 hiilidioksidipäästötavoitteet ovat sekä saavutettavissa että realistisia, ja koska autonvalmistajat ovat juuri tuoneet markkinoille hybridi-, pistokehybridi- ja sähköajoneuvoja tänä vuonna, ne eivät todennäköisesti kohtaa sakkoja tänä vuonna, koska nämä mallit on suunniteltu täyttämään uusia säännöksiä ja ne julkaistaan tänä vuonna.
