Pitkällisen lainsäädäntöprosessin jälkeen EU:n paristoasetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. EU:n paristoasetus julkistettiin 28. heinäkuuta ja se tulee voimaan 20. päivänä sen julkaisupäivästä, ja sen täytäntöönpano on määrätty 18. helmikuuta 2024. Osa velvoitteista on tarkoitus saattaa voimaan 18. elokuuta 2024.
EU:n paristoasetuksen tavoitteena on edistää akkujen kestävyyttä koko niiden elinkaaren ajan ja tuoda uutta sisältöä kasvavaan toimitusketjun noudattamista koskevaan lainsäädäntöön. Se koskee kaikentyyppisiä akkuja, mukaan lukien teollisuussovelluksiin ja sähköajoneuvoihin tarkoitetut akut, ja se kattaa kierrätys-, merkintä- ja due diligence -vaatimukset.
EU:n paristoasetus korvaa nykyisen EU:n akkudirektiivin (2006/66/EY). Siinä asetetaan etusijalle: sisämarkkinoiden vahvistaminen akkutuotteita, prosesseja, käytettyjä paristoja ja kierrätysmateriaaleja koskevilla standardoiduilla säännöillä; kiertotalouden edistäminen; ja akkujen ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten lieventäminen keskittyen toimitusketjuun.
Asetus asettaa vaatimuksia taloudellisille toimijoille, jotka myyvät tai ottavat käyttöön paristoja EU:n markkinoilla. Se koskee kaikkia EU:ssa käytettyjä akkuja, myös EU:n ulkopuolisista maista tuotuja. Tämä kattaa sähköajoneuvojen, kevyen liikenteen akut, teollisuussovellukset, käytöstä poistetut kannettavat akut ja SLI-akut. Taloudelliset toimijat määritellään valmistajiksi, valtuutetuiksi edustajiksi, maahantuojiksi, jakelijoiksi, vaatimustenmukaisuusjärjestelmien tarjoajiksi tai henkilöiksi tai yhteisöiksi, jotka osallistuvat akkujen valmistukseen, valmistukseen, jakeluun tai hävittämiseen.
Kaikkia taloudellisia toimijoita koskevien velvoitteiden lisäksi EU:n paristoasetuksen kuudennessa luvussa määritellään valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden erityistehtävät. Erityisesti asetus laajentaa tuottajien vastuuta ja velvoittaa tuottajat kattamaan kaikkien kertyneiden akkujen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä aiheutuvat kustannukset. Tuottajat ovat myös vastuussa sekajätteen kartoittamisesta, paristojen ja käytettyjen paristojen raportoinnista sekä tiedottamisesta loppukäyttäjille ja jätteenkäsittelijöille. Mukana on myös akkujen vihreitä julkisia hankintoja koskevia säännöksiä.
EU:n akkuasetuksen tarkoituksena on edistää kiertokulkua akkujen koko elinkaaren ajan, ja se on yhdenmukainen Euroopan vihreän sopimuksen kanssa. Siinä asetetaan keräystavoitteet kannettaville jäteparistoille ja kevyiden kuljetusten jäteparistoille, välitavoitteet vuodelle 2027 ja lopulliset tavoitteet vuosille 2030 ja 2031. Asetuksessa määrätään myös litiumin talteenotosta jäteparistoista ja asetetaan vähimmäishyötytasot litiumille, koboltille ja lyijylle. ja nikkeliä uusissa akuissa. Vuoteen 2027 mennessä elektroniikassa käytettävien kannettavien akkujen pitäisi olla loppukäyttäjien helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa.
Asetuksella otetaan käyttöön yhdenmukaiset säännöt turvallisuudesta, kestävyydestä ja merkinnöistä. Se rajoittaa haitallisten aineiden, kuten elohopean ja kadmiumin, käyttöä ja velvoittaa paljastamaan akun hiilijalanjäljen. Tarrojen tulee sisältää tiedot komponenteista, akun käyttöiästä ja kierrätettävistä elementeistä. Lisäksi tarroissa tulee olla digitaalinen tuotepassi ja akun komponenttitietoihin linkitetty QR-koodi.
Elokuusta 2025 alkaen akkuja markkinoille tuovien taloudellisten toimijoiden on noudatettava due diligence -vaatimuksia, kuten muuta toimitusketjua koskevaa lainsäädäntöä. Tämä kattaa akkuraaka-aineiden alkuperän tarkistamisen, sisäisten vastuiden määrittämisen ja akun due diligence -käytäntöjen kolmannen osapuolen todentamisen. Vaatimusten vastaiset talouden toimijat voivat kohdata markkinarajoituksia tai kieltoja ja erityisiä seuraamuksia jäsenvaltioilta.
EU:n paristoasetus vaikuttaa yrityksiin eri sektoreilla, erityisesti ilmailu-, auto-, elektroniikka- ja energianvarastointialoilla. Se on ratkaiseva energian siirtymiseen liittyvä lainsäädäntöteksti, joka korostaa paristojen kasvavaa merkitystä tässä yhteydessä.
Tulevina vuosina EU ottaa käyttöön johdetun oikeuden antaakseen lisäselvityksiä ja sääntöjä eri aiheista.
