Tiedotusvälineiden mukaan Euroopan komissio on eurooppalaisten autonvalmistajien painostuksesta päättänyt antaa autonvalmistajille yhden vuoden sijasta kolme vuotta aikaa saavuttaa uudet CO2-päästötavoitteet henkilöautoille ja pakettiautoille.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi 3. maaliskuuta tavattuaan autoteollisuuden johtajia, ammattiliittoja ja aktivistiryhmiä, että komissio ehdottaa myöhemmin tässä kuussa, että yritysten sallitaan noudattaa vaatimuksia kolmen vuoden kuluessa eikä vuoteen 2025 mennessä. Vaatimustenmukaisuus perustuu nyt autonvalmistajien keskimääräisiin päästöihin vuosina 2025–2027.
Von der Leyen korosti lehdistötilaisuudessa, että "(päästö)tavoitteet pysyvät ennallaan, ja eurooppalaisten autonvalmistajien on saavutettava nämä tavoitteet, mutta heillä on nyt kolmen{0} vuoden hengähdysaika". Hän kuitenkin lisäsi, että ehdotus vaatii vielä EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Ilmoituksen jälkeen eurooppalaisten autovalmistajien, kuten Volkswagenin, Renaultin, BMW:n ja Mercedesin, osakkeet nousivat 1,5 prosentilla 4 prosenttiin.
Italia ja Tšekin tasavalta, jotka molemmat ovat kannattaneet päästösakkojen lieventämistä, suhtautuivat päätökseen myönteisesti. Italian teollisuusministeri Adolfo Urso totesi, että tämä päätös "pelasti eurooppalaisen autoteollisuuden", kun taas Tšekin liikenneministeri Martin Kupka sanoi, että Tšekin tasavalta pyrkii pidentämään armonaikaa viiteen vuoteen.
Euroopan suurimman autonvalmistajan Volkswagenin toimitusjohtaja Oliver Blume suhtautui myönteisesti Euroopan komission "pragmaattiseen lähestymistapaan", jossa hänen mukaansa hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimykset tasapainotetaan autonvalmistajien joustavuudella, mikä antaa heille mahdollisuuden ottaa käyttöön edullisempia malleja kysynnän lisäämiseksi.
Renault totesi, että EU:n joustava lähestymistapa auttaisi eurooppalaisia autonvalmistajia vähentämään päästöjä ja säilyttämään kilpailukykynsä sähköajoneuvojen (EV) markkinoiden laajentuessa.
Euroopan autonvalmistajien liiton (ACEA) pääjohtaja Sigrid de Vries kuvaili ehdotusta myönteiseksi, mutta totesi, että päästötavoitteiden saavuttaminen on edelleen haastavaa. Matthias Zink, European Association of Automotive Suppliers (CLEPA) -järjestön puheenjohtaja, väitti, että "tämän ehdotuksen tarjoama helpotus on rajallinen".
Euroopan autonvalmistajien liitto, joka on pitkään vaatinut pidempää jatkoaikaa, totesi aiemmin, että Euroopan autoteollisuudella on edessään vaikeita valintoja, kuten syvät hinnanalennukset, tuotannon vähentäminen tai hiilidioksidipäästöjen ostaminen yhdysvaltalaisilta sähköajoneuvojen valmistajalta Teslalta ja kiinalaisilta valmistajilta.
Jotkut yritykset ja organisaatiot ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa EU:n päätöksestä lieventää päästömääräyksiä.
Volvo Cars väitti, että vuoden 2025 päästötavoitteisiin jo valmistautuneiden yritysten ei pitäisi joutua epäedulliseen asemaan viime hetken-lainsäädännön muutoksilla. Eurooppalainen kuljetusalan tutkimus- ja asianajojärjestö Transport & Environment (T&E) kutsui ehdotusta "ennennäkemättömäksi lahjaksi autoteollisuudelle" ja varoitti, että se hidastaisi edelleen Euroopan kehitystä Kiinaan verrattuna.
T&E:n pääjohtaja William Todts huomautti: "Kilpailukyky riippuu sähköajoneuvojen tuottamisesta massakuluttajien hyväksyttäviin hintoihin. Juuri tämän kiinalaiset autonvalmistajat ovat saavuttaneet. Hiilipäästöprosessin viivästyminen Euroopassa ei paranna eurooppalaisten autonvalmistajien kilpailukykyä."
Alun perin EU:n vuoden 2025 päästötavoitteet vaativat useimpia autonvalmistajia varmistamaan, että sähköautojen osuus niiden kokonaismyynnistä on vähintään -viidesosa, jotta vältytään kovalta sakolta. EU:n perimmäinen tavoite on nollapäästö vuoteen 2035 mennessä.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamusten välttämiseksi autonvalmistajien on myytävä enemmän sähköautoja. Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat kuitenkin tällä alalla jäljessä kiinalaisista ja amerikkalaisista kilpailijoistaan.
EU:n autonvalmistajat ovat viime vuosina joutuneet sulkemaan tehtaita kysynnän laskun vuoksi ja valmistautuvat nyt Yhdysvaltojen tulleihin. He ovat kehottaneet Euroopan komissiota luopumaan rangaistuksista ja varoittavat, että sakot voivat vuonna 2025 olla jopa 15 miljardia euroa (noin 15,7 miljardia dollaria).
